tiistai 12. huhtikuuta 2016

Viime viikolta

Ihan alkuun, mä sain viimein, kuuden vuoden koiran omistamisen jälkeen koiraveräjän autooni! Ensimmäiset kolme vuotta se olisi ollut ihan kiva, mutta viimeiset kolme vuotta erittäinkin tarpeellinen kun koiramäärä tuplaantui. Hyvästi takaluukusta karkailevat koirat, hyvästi kuraiset tassut istuimilla! Kiitos Minttu!


Perjantaina käytiin molempien kanssa tallitöissä, tai minä tein ne työt kun nämä kaksi nautiskeli Lotan hieronnassa tällä välin. Sonyn kohdalla jatkettiin viime kerrasta ja avattiin loputkin selän jumit. Aruy oli hieronnassa ihan ensimmäistä kertaa. Sillä on Sonyyn verrattuna niin pehmeät lihakset ja eikä se liikkeissäkään peitsaa, kulku on kevyttä, joten tuli todella yllätyksenä, että se oli pahemmin jumissa selästään kuin Sony - joten onneksi sekin nyt tuli käytyä läpi! Hieronnan jälkeen Sonyssakin näkyi jo heti illalla muutosta parempaan, kun se jaksoi kantaa itseään ravissa hihnavauhdilla. Kiitos taas kovasti Lotalle!




Lauantaina oli tarkoitus osallistua HSKH:n mätsäreihin ja putkiralliin Aruyn kanssa, mutta koska hieronta oli juuri edellisenä päivänä, päätettiin passata ja siirtää näyttelyt sunnuntaille Kirkkonummelle. Kuinka helppoa onkaan olla tuollaisissa tapahtumissa vain Aruyn kanssa, ilman Sonya se ei räyhäile kenellekkään ja käyttäytyy muutenkin todella asiallisesti. Väkijoukossa kulkeminen vain jännittää edelleen, ettei kukaan vain hyökkää niin kuin kerran. Alkuun ei ollut tarkoitus viedä Aruya itse, mutta sinne me vaan kaksistaan päädyttiin. Tuomarin tarkastuksessa Aruy seisoi hyvin paikallaan vaikka olikin jännittynyt, se oli siltä hyvä suoritus ja juoksuosuudet meni vielä paremmin. Ainoa minkä vuoksi mun vaan ei pitäisi Aruya viedä on se, ettei se ole ollenkaan ryhdikäs mun kanssa, vaan justiin sellanen ujo pieni hiiri. Ens kerralla kokeillaan kyllä toisin. Aruy kuitenkin sijoittui sinisissä 7 parhaan joukkoon ja meidän seuraneiti Lyyli oli punaisten toinen!


Aruy ja Lyyli on treffailleet nyt muutamia kertoja ja niiden keskinäistä tutustumista on ollut ihan opettavaista seurata. Alkuun kummatkin vähän jännittivät toisinaan ja Lyyli oli Aruya vähän alistuvaisempi. Parin kerran jälkeen leikki yritykset olivat tosi varauksellisia ja Aruy ärähtikin pari kertaa Lyylille ja tuntui päässeen niskan päälle. Tuntuu hassulta, että vaikka ne on jo monta kertaa nähneet, niiden välillä on jostain syystä silti jännite. Nyt sitten viime viikolla metsässä Aruy yritti taas komentaa Lyyliä, mutta Lyyli antoi niin hienosti takaisin, että olin todella vaikuttunut! Siinä näkyi koira joka on tasapainossa ja osaa hoitaa asiat niin kuin koiramaailmassa oikea oppisesti kuuluu! Se pisti Aruyn kerrasta ruotuun ja antoi sitten olla, ennen kuin kukaan kerkesi väliin. Tämän jälkeen Aruy oli selvästi hämmentynyt, mutta ottanut opikseen. Se juoksi Lyylin mukana, mutta selvästi alistuneempana, vähän tutkaillen uudesta näkökulmasta, että kuka tää tyyppi oikein on. Lyyli on jo ihan rentona Aruyn seurassa, mutta Aruy tutkailee vieläkin vähän mietteliäänä, että mitä se uskaltaa Lyylin kanssa touhuta. Toivottavasti niistä tulee vielä joku päivä bestikset :) Itse olen aivan rakastunut Lyylin upeaan persoonaan ja toivon että tällaisia belgejä tulee jatkossakin vastaan!


Aruyn alkeiskurssia on enää yksi kerta jäljellä. Nyt parilla viime kerralla ollaan treenailtu vähän tiukempia ohjauksia valssaillen ja on ollut niin siistiä kun ne on saatu onnistumaan! Eilisiset treenit meni niin kivasti, lyhyellä radan pätkällä oli kepit, rengas, 2x takaakierto este ja putki - Aruy meni niin hienosti, että alkoi jopa vähän harmittamaan ettei rata jatkunut pidemmälle. Radan jälkeen treenattiin kontaktia ja tätä pitää nyt sitten alkaa kotonakin treenailemaan paljon että päästään eteenpäin. Jatkokurssille ollaan jo ilmoittauduttu :)








P.S 2 punkkia jo irroteltu! yööö..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti