Aruyn ensimmäiset päivät

Kuten jo aiemmassa mainitsin, Aruyn ensimmäinen yö meidän kanssamme hotellilla oli aika itkuinen ja seuraavaa yötä kotona odotettiin mielenkiinnolla.
Aruy paran kotiutuminen oli kaikkea muuta kuin pentuoppaasta, sen kotiin pääseminen kesti yli vuorokauden, sisältäen monta eri etappia. Raskaan lentokokemuksen jälkeen kello läheni jo keskiyötä ja edessä oli vielä tutustuminen Sonyyn ja uuteen kotiin, joka ei ollutkaan ensimmäisen yön hotellihuone. Kaiken kokeman jälkeen Aruy osoitti olevansa rohkea ja nopeasti palautuva pentu!

Melkoisen päivän jälkeen ensimmäinen yö ihan oikeassa kodissa meni hiljaa, mutta tepastelun ääniä kuului melko pitkälle puoleen yöhön ennen kuin pentu väsyi uneen. Sonya ei juurikaan pentu kiinnostanut ja ruokaa sen ei Sonyn mielestä ainakaan olisi pitänyt saada. Ensimmäinen päivä kului toisistaan etäällä, vain nukkuessa Aruy uskaltautui asettua Sonyn hännän juureen eikä Sonykaan enää tohtinut tähän mitään sanoa, ulkoillessakin Sony oli selvästi Aruyn suojamuurina. Suurinpiirtein parin tunnin välein kun pennun käyttää ulkona, ei sanomalehdille ja tarpeiden siivoamiselle ole tarvetta, pidätyskyky huomioiden sisäsiisti pentu!

Kaksi ensimmäistä päivää Aruy on nukkunut matkan tuomaa uuvutusta pois ja eilen illalla tuntui että akut tuli ladattua täyteen sen mennessä aivan villiksi :) Päivä päivältä Sony ja Aruy ovat varovasti lähentyneet, molemmat ovat tuntuneet oppivan toisiltaan keskinäistä viestintää ja Sonysta alkaa kehkeytyä kunnon isoveli. Leikkiäkin on ilmassa, Sony ei enää revi rajusti leluja Aruylta vaan ottaa lelusta kiinni ja antaa vain Aruyn vetää. Hieno poika! Hieman surkeasti on Sony minua kuitenkin aina välillä katsellut kun huomion joutuukin nyt jakamaan, sitä ollaan lievitetty keskinäisillä lenkeillä ja tänään päästiin jo treenaamaankin.

Eilen illalla tuntui että Aruy kokee nyt olevansa kotona. Se on rento, vahva luontoinen ja alkaa olemaan valmis taas katselemaan maailmaa pihan ulkopuoleltakin. Se kiertelee huoneissa paljon itsenäisesti eikä ole jatkuvasti välitöntä seuraa vailla, kotiinkin se on saanut jo pari kertaa jäädä max. tunniksi kokeilemaan ja joka kerta on ollut sikeässä unessa kun takaisin on tultu.

Tänään liikuttiin ekaa kertaa matkan jälkeen pihan ulkopuolelle autolla ja treffattiin Nean bortsu pentu Joku 10vk. Odotin tilannetta todella mielenkiinnolla jotta näkisin miten pentu käyttäytyy vieraassa paikassa ja miten alkaa leikkiä vieraan pennun kanssa. Ihan tavallisen varovaisuuden jälkeen Aruy lähti reippaasti kävelemään mukana ja hakeutui haistelemaan Jokua. Kävimme Firalla, jossa pentuset saivat käydä läträämässä vedessä ja hyvinhän kaikki menikin. Jälleen tuli kuitenkin huomattua Aruyssa piirteitä joihin on syytä tarttua ajoissa. Aruy kun löysi Nean kassin herkkuineen, se puolusti sitä voimakkaasti Jokulta joka tuli liian lähelle. Leikkikin tahtoi mennä Aruyn osalta hieman liian voimakkaaseen hampaiden käyttöön jota piti rajoittaa.

Tuli mieleen tällaisessa tapauksessa, olisiko parempi että Aruy liikkuisi pääasiassa aikuisten koirien seurassa joille se ei voi käyttäytyä noin ja se joutuisi nöyrtymään? On kuitenkin ollut todella mielenkiintoista huomata millaisia piirteitä eri tilanteet tuovat esiin jotta niihin osaa alkaa valmistautua kasvatuksellisesti. Nyt meidän pitää alkaa treenaamaan paljon kontaktia ja muistaa kuskata nakkeja mukana, Aruy on todellinen ruokamonsteri jonka eteen se menee vaikka Sonyn hampaiden väliin.