Hyvä mieli mätsäreistä!

Kuten jo mainittukkin, olen ilmoittanut Sonyn huhtikuun lopulla olevaan Lahti KV -näyttelyyn hyvin pitkän kehä tauon jälkeen ja tänään sitä sitten piti lähteä vähän muistelemaan miten siellä kehässä käyttäydyttiinkään.

Match Show järjestettiin Nurmijärvellä erään hevostallin maneesissa ja mielestäni väkeä oli ihan sopivasti, pentuja varmastikkin eniten. Luokkakaverini oli lähtenyt Landseer -pentunsa kanssa seuraksi ja ensimmäiseen mätsäri koitokseensa. Oli mukava opastaa ja jännittää heidän ensimmäistä kertaansa, etenkin kun hampaiden katsominen oli kuulemma epävarmaa mutta kehässä kaikki meni kuitenkin hyvin. Parhainta oli että heillä oli mukavaa ja odottelevat jo seuraavaa reissua innolla!

Odottelua oli reilusti yli parin tunnin ennen meidän vuoroa, sillä ryhmiä oli useampia ja tuomareita vain kaksi, kylmää oli! Kehään menoa valmistellessani Sony oli kehuttavan kuuliaisena, herra kun on jo selvästi niin tottunut tähän tällaiseen! :) Toi kuitenkin nostatusta tokojakin ajatellen. Tuomarin kohtaamisen olin suunnitellut jo etukäteen, menin kyykkyyn Sonyn rinnalle tueksi ja nakkikäsi naaman eteen. Tuomarin tullessa Sony aloitti heti mulkoilun mutta ei oikein osannut päättää keskittyykö tuomariin vai nakkiin joka on jo melkein sen suussa. Oli huvittavaa miten koin melkein lukevani Sonyn ajatukset sen silmien ja ilmeiden kautta, miten ne vaihtuivat hetkittäin "nakki-saakelin tuomari-nakki-näpit irti tuomari-nakki" :) Tuomarin katsoessa hampaat, taisi Sony hieman irvistää itse mukana mutta päättävissä otteissa päätti sitten olla vain epäilevän coolisti ja sai palkaksi nakin. Tuomarin siirtyessä takapäähän, löytyi uusi herkkä paikka ja syy aloittaa mulkoilu vaikka nakki olikin taas suun edessä tarjolla. Tässä kohtaa oltiin hyvin lähellä etteikö Sony olisi jotain sanonutkin mutta huomasin että minun reippaasti lausutut lörpöttelyni nakin kera rauhoittivat sen ja tilanteesta selvittiin kunnialla! Tuomari kehui hyväksi ja turkkikin oli kuulemma kunnossa, tiedä sitten tarkoittiko määrää vai laatua. Juoksukin sujui liitäen, ei rynnimistä eikä peitsaamista. Sony muisti ja jaksoi hienosti myös kantaa itseään seistessä näytillä. Saimme punaisen nauhan.

Punaisten kehässä juostiin taas ja Sony jaksoi pysyä kuuliaisena välittämättä edessä ja takana olevista kanssa kilpailijoista. Huomasin että tuomari katsoi meitä useasti, jollaista on ennenkin tapahtunut kun olemme sijoittuneet mutta että päästiin ihan punaisten ykköseksi ja sitä kautta BIS-kehäänkin :)

BEST IN SHOW-kehässä oli siis kaikista ryhmistä niin sinisten kuin punaistenkin ykköset, ryhmiä oli ainakin pennut, sekarotuiset, pienet ja isot koirat. Tällöin tuomari tuli vielä kertaalleen lääppimään eikä Sony ollut enää moksiskaan, juoksemisessa tosin alkoi näkyä myös jo hieman väsymisen merkkejä kun kehää oli saatu kiertää jo useampi kierros. Lopulta Sony sijoittui hienosti koko näyttelyn 3.sijalle ja loppu päivän hyvä fiilis oli taattu! ..Kyllä sitä vaan voi tällaiset mätsäritkin tuoda niin hyvän ja ylpeän mielen vaikka en niitä sitten kuitenkaan pidäkkään juuri minään.