Sateen jälkeen on pouta sää

Tuntuu että viime viikot on koulu onnistuneesti imenyt kaikki mehut minusta ja sen huomaa myös viimeisimmistä bloggauksistani - ajatuksettomia ja tylsiä! Muttta nyt mie yritän vähän enemmän! :)

Eläinlääkärissä:

Viikonloppu meni siis Sonyn nilkuttaessa anturansa vuoksi, mitä harvoin tapahtuu vaikka antura ongelmia usein onkin. Olin tämän takia tietysti huolissani ja mietin olinko pitkittänyt lääkäriin lähtemistä liian pitkälle, sillä nyt siellä varmasti on jokin tulehdus tai muuta vastaavaa. Haavat ovat kuitenkin parantuneet lähes päivissä ja tosi asiahan se olisi että jos niistä jokaisesta lääkäriin lähdettäisiin, saataisiin varmasti joku kanta-asiakaskortti!

Maanantaina soitin eläinlääkäriin koulusta ja saimme ajan tiistaille, kas kummaa kotiin tullessani koira ei kuitenkaan enää ontunutkaan. Ei kuitenkaan käynyt edes mielessä että peruisin ajan, halusin päästä keskustelemaan näistä jatkuvista ongelmista ja kuulemaan olenko tehnyt oikein vai väärin. Sony on kovin valkotakki kammoinen ja kun tohtori kutsui sisään - Sony rykäisi hetkessä ulko-oven suuntaan, mutta kuin orjuutettuna käveli kuitenkin perässäni huoneeseen :) Tapansa mukaan Sony on vastaanottoajan aina kovin levoton, tökkii, kitisee ja steppaa, mutta antoi lääkärin kuitenkin katsoa tassut vaikka olikin tosi jännittynyt.

Olin helpottunut lääkärin sanoessa, että olen hoitanut tassuja oikein. Tassut kuulemma näyttivät oikein hyviltä eikä lainkaan hiivaisilta tai tulehtuneilta. Yhdessä ihmeteltiin näitä jatkuvia vaivoja ja vaihtoehdoiksi jäi että Sonyn tassut vain ovat herkät kuten joillakin ihmisillä iho tai sitten jokin hylkii omaa epiteelikudosta, mutta vaivat ovat kuitenkin kausiluontoisia ja paranevat hyvinkin nopeasti mikä taas puhuu vastaan. Ei kuitenkaan ole kannattavaa lähteä sotkemaan koiran elimistöä antibiooteilla tai kortisoneilla koska haavat paranevat niin hyvin pelkällä betadine-kylvyllä, rasvalla ja suojaamisella joten näillä mennään ja on elettävä. Varmuuden vuoksi saatiin ab-kuuri resepti, jos ei jostakin syystä seuraava haaveri lähdekkään paranemaan.

Takaisin arkeen:

Nyt kun Sony tuntuu taas olevan täynnä elämän elixiiria eikä tassu vaivaa, ajateltiin lähteä pitkästä aikaa kelkkailemaankin kun olen tämän bloggauksen saanut valmiiksi -pitää sitä lumen tuloa jotenkin hyödyntää :)

Tänään saatiin myöskin tietää että olemme päässeen HSKH:n TOKO SM-joukkueen ns. alkukarsintaan, eli alkuun valittiin hieman suurempi määrä koirakoita jotka treenaavat yhdessä ja huhtikuun lopulla sitten valitaan näistä ne lopulliset kilpailijat. Rohkenen kyllä hieman epäillä, että meitä itse kilpailuissa tullaan näkemään, sen verran kovia nimiä oli jo AVO-luokkaankin ilmoittautuneena. Kävi miten kävi, nyt on kuitenkin maaliskuun kisojen lisäksi joku tsemppari pyrkiä parhauteen :)