Hiihtoloma

Aloitimme viime viikon perjantaina hiihtoloman, jonka teemana oli juhlistaa suhteemme vuosipäivää ja tietenkin myös Sonyn vuosipäivää, molemmat kun sattuvat samalle viikolle. Mikä sitten olisikaan paras tapa juhlistaa meitä kaikkia, kuin lähteä mökkeilemään omaan rauhaan, -nauttimaan luonnosta, toistemme seurasta ja aikatauluttomista päivistä hyvän ruuan ja levon siivittämänä. Tämä oli meidän kolmas joka vuotinen mökki reissu. Aiemmat kerrat olemme viettäneet lomaa upealla huvilalla saimaan rannalla, nyt piti kuulemma saada vaihtelua ja päädyimmekin reilusti yli tuhannen kilometrin päähän Enontekiölle Suomen käsivarteen. 

Ihan yhteen putkeen ei kuitenkaan matkaa tehty, vaan aloitettiin perjantaina kevyesti n. 70km:lla Tuusulasta Hämeenlinnaan ja sieltä sitten aamusta Raaheen, Ideaparkin kautta. Raahesta matka jatkui maanantaina lähes yhtä pitkällä taipaleella Ruotsin rajaa pitkin kohti käsivartta ja poronhoito maita, upean mökkimme pihaan saavuimme n. klo 17. Ei voi muuta kuin kehua miten upean maltillisesti Sony jaksaa näitä satasia matkustaa, perillä oli tietenkin erittäin mieluista palkinto pitkästä matkasta -vapaus ja yhdessä oleminen! Illalla sitä tuli mökillä mainittuakin, kuinka Sony oikein paistaa onnellisuutta istuen lumikukkuloiden päällä frisbeetään nakertamassa.

Mitä pohjoisemmaksi Suomea tultiin, sitä upeammaksi maisematkin muuttuivat, elämäkin on varmasti hieman erilaista täällä kuin tuolla etelän myllerryksessä. Mökki oli sisältä että ulkoa hieno, mutta hitaasti auringon valjetessa sitä vasta tajusi miten hienolla paikkaa se sijaitsee. Muutamaa edessä ollutta puuta huomioimatta, eturivin paikka erämaan maisemiin. Illalla ovesta ulos ja sisään rampannut Sony odotteli jo aamuvarhain malttamattomana, että ovi aukeaa jälleen. Innoissaan se kirmasi jälleen frisbeensä kimppuun ja juoksenteli se suussa lumikasalta toiselle nauttien kirpakasta -20 pakkasesta. Iltaan mennessä pihan idyllinen lumivaippa oli myllerretty täyteen uria frisbeen perässä kauhovasta koirasta. 

Mökin vieraskirjan mukaan useampi oli irtaantunut mökiltä vielä käsivarren päähän ja Norjan puolelle katsomaan jäämerta. Päätettiin sitten mekin lähteä ainakin rajalle asti ja olihan se sen arvoista. Koko käsivarren Enontekiöltä Kilpisjärvelle, aroa ja autiota riitti, porotkin näyttivät olleen talvisäilössä sillä niitä ei irrallaan tullut missään vastaan. Mitä lähemmäksi rajaa tultiin, maisemat kävivät muodokkaammiksi, vuoret, kukkulat ja tunturit ovat vain jotain mikä tekee maisemasta maiseman! Kilpisjärvellä oli pieni turistikylä mökkeineen ja mahtavineen maisemineen, ihmisiä -todennäköisesti Norjalaisia oli näkyi vain muutamia. 

Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja pakkasta oli n. -25 astetta. Vaikka olin eilen illalla Eviraa jo lukaissutkin, päätettiin silti käydä vielä tullista kysäisemässä rajan ylitystä koiran kanssa, kun tarkoitus oli käydä vain kääntymässä ja kun sijaintikin oli keskellä ei mitään. Lemmikki kuitenkin tarvitsee passin johon Norja vaatii sirun ja rabies-rokotteen, ekinokokkia ei enää vaadita. Harmitti ihan sikana koska Sonyllahan tämä passi on -kotona ja olin vielä miettinyt että otanko jos tarvitsee vaikka lähteä eläinlääkäriin, no en ottanut. Ylittämisen riskinä olisi ollut sakot ja ainakin 15 päivän karanteeni -ellei jopa pahempaa. Ymmärrän toki syyt ja hyväkin että tällaiset säännöt on, silti huvitti että ihmisiltä ylittämiseen ei vaadittu mitään :) Onneksi Norjan maisemat ylisivät hieman Suomenkin puolelle ja jäätiin niitä tähän pieneen kylään ihailemaan pienen kävelylenkin merkeissä, Sony oli ihan innoissaan  vaihde päällä ja nautti selvästi pakkasesta. 

Mökille palatessa heiteltiin frisbeetä, jota Sony sai välillä hakea oikein vaivan kanssa kun lumi ylettyi  välillä jopa Sonyn kaulaan saakka - ihanaa se selvästi kuitenkin oli. Kickspark-kelkkakin oli mukana, ympäristö oli kuin tehty sillä menoon! Lenkki jäi reiluun kilometriin, kun ei olla hetkeen vedetty eli ihan kunnon mukaan, huomioiden jo muutkin päivän touhut. Mentiin mökkitietä ja moottorikelkka reittiä upeassa Lapin maisemassa, hieman peläten seuraileeko meitä ylimääräiset silmäparit matkan varrella, kun hangella meni jos jonkinlaisia jälkiä. En malttanut olla tekemättä pientä videokoostetta meidän tunnelmallisesta vetoretkestä - käykää toki katsomassa :) En osaa laittaa videota niin että näkyis youtuben kautta myös tällä sivulla katsottavana.

http://www.youtube.com/watch?v=XE5r0XAiMJ4 

Keskiviikkona lähdettiin sitten takaisinpäin, jälleen Raahen kautta. Matkalla ohitettiin Ylläkset, Levit ja mitä näitä nyt on, kun ajettiin Rovaniemen ja joulumaan kautta -mikä kiinalaisten turistirysä! Paikka oli ihan hieno mutta tunnelma hieman laimea, kun joulut vastikään vietelty. Sony näki ensimmäisen poronsa jolle piti haukahtaa ja tuli sieltä ihka oikea porokoirakin morjestamaan. Sonylle matkustelu alkoi selvästi tekemään tehtäväänsä ja se oli huomattavasti rauhallisempi kuin alkuvaiheessa. Raahesta Hämeenlinnaan ajettaessa se luovutti ja nukahti varmasti ensimmäisen kerran oikeasti sikeään uneen, ei herännyt vaikka sitä kuinka etupenkiltä ihasteltiin.

Kohta on taas paluu arkeen, sunnuntaina mennään ensimmäisiin SM-joukkueen treeneihin ja on tässä vähän lomankin aikana koiteltu treenailla stoppeja. Alkuviikosta Sony "joutuu" hoitoon, kun itselläni on viikon ajan iltavuoro navetalla koulun puolesta enkä kerkeä tällöin Sonyn tarpeita täyttämään. Onneksi hoitopaikka on mieluinen, oman siskon Ninjan (Hard Candy`s Amazing Dream) luokse kirmailemaan ja painimaan -toivotaan vaan ettei Ninjan juoksut ala juuri silloin.