Tästä se alkaa!

Huoohhh..melkoinen pähkäily on käyty jotta näistä sivuista sai jotakin itselle mieluisaa rakennettua, nyt alan olemaan melkoisen tyytyväinen ja jotain on opittukkin!

Koska sivut ovat Sonyn, siirrytäänpä aiheesta häneen. Sony on nyt noin vuoden verran tokoillut kilpailu tavoitteisesti ja viime kuussa saikin kerättyä Helsingin Seudun piirimestaruuskisoissa HSKH:ta edustaen kokoon viimeisen ALO1-tuloksen ja täten TK1 merkinnän! -Hieno tunne päästä tavoitteisiinsa! Mainittakoon vielä että joukkueemme sijoittui toiseksi, ei siis ollenkaan huono päivä.

Jotta hyvä draivi ei pääsisi hiipumaan kuten sm-kisojen jälkeisen pitkän tauon jälkeen, on avoimen luokan treenit aloitettu hyvällä mallilla. Ei mitään supertahtia vaan kerran viikossa hallissa pidettävälle kurssille ja muutoin viikon sisään aina jotakin, miten hyvältä tuntuu. Tällä hetkellä Sony on sisäistänyt uusia juttuja ihan mahtavaan tahtiin joten omakin into on kyllä korkealla!
Ehkä tässä vuoden sisällä on alkanut viimein oppimaan jo sitä Sonyllekkin mieluisaa treeni tyyliä -lyhyet ja ytimekkäät!

Kuvassa HSKH:n 2.joukkue ja 2.sija!

Hyvin kiltiksi ja tottelevaiseksi koiraksi Sony on melkoisen tapaturma-altis yksilö. Nuoresta saakka sillä on ollut ajoittaista ontumista johtuen ilmeisesti lihasjumi ja venähdys herkkyydestä koska muuta kuin jäykkyyttä ei olla todettu. Nappula ruoka alkoi aiheuttaa tulehduksia ja johti lopulta pitkittyneeseen ripuli episodiin, nykyisin kun pääpaino on barffissa Sony voi hyvin. Allergia oireista päästyä Sonyn kimppuun hyökkäsi ällöttävä ja voimakkaasti syyhyävä täi kommuuni johon minä vielä hommasin täysin tehottoman, väärän myrkyn aluksi! Ettei mikään olisi liian pitkään tavallista, Sony sai seuraavaksi niskaansa saksanpaimenkoiran jonka myötä etujalkaan tullut puremahaava tulehtui. Eläinlääkäri kertoi olleen hyvin lähellä ettei osunut jänteeseen, tällä kertaa asia hoitui kipulääkkeillä ja antibiooteilla. ...mitäs sitten, nykyään sitä tulee kyllä melko tarkkaan katsottua minkä kiven päältä se koiruus aikoo loikata jne. ettei vaan mitään sattuisi! :) Tänään oltiin metsälenkillä kaverin koirien kanssa joista toinen oli myös uros, metsään ei ilmeisesti kahta sellaista mahtunut ja pienen tappelun seurauksena Sony sai taas uuden taisteluarven, tällä kertaa sille toiselle puolelle poskea kun toisella vielä parantelee kesällä yhden koiran repäisemä karvavahaus. Otin haavasta kuvan jotta voin vertailla paranemis/pahenemis prosessia tässä parin päivän aikana.

Sonyn uusin sotavamma 04.10.12